Ulkosuomalaisuus

Mitä kaipaan eniten Suomesta ulkosuomalaisena

tammisaari1.jpg

In this post I talk (in Finnish) about what I miss most living abroad as a Finnish expat. If you'd like to request an English translation, please let me know!

En este post cuento (en finés) que es lo que más echo de menos de Finlandia estando fuera. Si  te gustaría una traducción del texto al español, por favor ¡no dudes en decírmelo!

green space

green space

Olen asunut lähestulkoon koko aikuisikäni ulkomailla, ja sitäkin ennen monta vuotta expat-lapsena. Silti koen itseni ennen kaikkea suomalaiseksi ja Suomen kotimaakseni, asuuhan siellä edelleen koko perheeni sekä suurin osa ystävistäni. Käyn Suomessa keskimäärin kahdesti vuodessa, ja yleensä lomailen yhdestä kolmeen viikkoon. Lisäksi kulutan päivittäin suomalaista sekä suomenkielistä mediaa, ja olen yhteydessä Suomessa asuviin läheisiin. Vaikka en välttämättä ole ihan perillä kaikista viimeisistä ajankohtaisista käänteistä, koen Suomen kuitenkin edelleen läheiseksi maaksi ja ennen kaikki kotimaakseni.

Tällä hetkellä täällä Espanjassa on oikein hyvä olla ja asustella, mutta en ole sulkenut pois mahdollisuutta palata jossain vaiheessa Suomeen asumaan muutamaksi vuodeksi. En kuitenkaan usko, että pysyvä paluumuutto tulee oikeastaan koskaan kysymykseen. Siitä huolimatta, vielä näin viidenkin Espanjan-vuoden jälkeen on paljon asioita joita kaipaan Suomesta.

Perhe ja ystävät

people-in-park

people-in-park

Eniten kaipaan Suomesta tietysti perhettäni sekä ystäviäni. En niinkään kaipaan suomalaisia kansana, mutta niitä omia läheisiäni on oikeastaan jatkuva ikävä. Aluksi se ikävä oli todella raastavaa ja rankkaa ja koin valtavaa syyllisyyttä jäädessäni aina pois synttäreiltä, hautajaisista, häistä tai vaikka vaan perjantai-illan yhteiseltä aterialta. Vuosien saatossa sen ikävän kanssa on oppinut tulemaan toimeen, ja onneksi nykyään teknologia on tullut suureksi avuksi meidän kaukana asuvien elämään. WhatsApp-viestiä vaihdellaan päivittäin ja puhelimessa puhutaan säännöllisesti. Koti-Suomeen järjestettäviin juhliin pääsee mukaan videopuheluiden kautta ja sähköpostikin on edelleen oikein toimiva yhteydenpitoväline. Joskus Suomessa käydessä tuntuu, että en ole poissa ollutkaan sillä jatkuva yhteydenpito pitää välimatkan lyhyenä. Tai ainakin lyhyempänä.

people in park

people in park

Suomalaiset kirjastot

Tämä kirjasto-asia on oikeastaan sellainen, jonka olen huomannut vasta Suomi-lomilla käydessäni. Joskus täytyy tosiaan mennä kauas nähdäkseen mitä on lähellä. En koskaan ymmärtänyt kuinka hienoja ja monipuolisia keskuksia suomalaiset kirjastot ovat. Ensinnäkin kirjaston kokoelmat ovat etenkin nykyään aivan uskomattoman laajat. Kirjoja löytyy vaikka mistä aiheesta, ja uusimmat teoksetkin ovat kirjaston hyllyllä alta aikayksikön. Jos omasta lähikirjastosta ei jotain löydy, sen saa helposti tilattua muualta muutamassa päivässä. Espanjassa tilanne on toinen.

model trains

model trains

Suurkaupungeissa, esimerkiksi  Madridissa tai Barcelonassa tilanne saattaa olla toinen mutta niiden 25.000 - 500.000 asukkaan kaupunkien osalta joissa itse olen asunut voin sanoa että espanjalaiset kirjastot jättävät todella paljon toivomisen varaa. Ensinnäkin kirjastojen valikoima on yleensä varsin suppea. Uutuuskirjallisuutta on todella vaikeaa löytää. Viime viikolla kävin meidän lähikirjastossa toiveenani löytää talouskirjallisuutta. En koko kirjastosta löytänyt ensimmäistäkään teosta esimerkiksi sijoittamisesta. Ymmärrän toki, että aihe on sikäli muuttuva ja että ajankohtaista tietoa saa parhaiten netistä. Mutta HelMetistä vastaavaa kirjallisuutta löytyy mielinmäärin! Lisäksi espanjalaisissa kirjastoissa on huomattavasti vähemmän elokuvia ja musiikkia. Tämä ei tosin juurikaan yllätä koska espanjalaiset ovat yleisesti ottaen melkoisia piraattituotteiden ystäviä.

encyclopaedias

encyclopaedias

Byrokratian puuttuminen

Vaikka suomalainen kuinka väittäisi, että Kelan kanssa on mahdotonta asioida ja että virastoasiat saavat veren kiehumaan niin sanon että se ei ole mitään verrattuna espanjalaiseen papereiden pyörittämiseen. Täällä tunnutaan olevan monessa asiassa vuosia (tai vuosikymmeniä) Pohjolaa jäljessä, ja byrokratia on yksi oiva esimerkki siitä. Vähän aikaa sitten minun piti hankkia eräs työhön liittyvä todistus. Sitä ei tietenkään voinut tilata netistä (kuten ei yleensä mitään muutakaan paperia) vaan todistus piti hakea virastosta, jonka aukioloajat ovat arkisin klo 9-14. Virastossa ei luonnollisesti ollut vuoronumerojärjestelmää vaan asiakkaita palveltiin saapumisjärjestyksessä. Itse odotin omaa vuoroa 45 min. (joka itse asiassa näin jälkeenpäin ajateltuna oli aika vähän!), minkä jälkeen virkailija antoi minulle lapun täytettäväksi. Täytin lapun ja menin takaisin jonon hännille.

bank office

bank office

Odotin taas puolisen tuntia, ja nyt lappu täytettynä annoin sen virkailijalle, joka puolestaan naputteli tiedot koneeseen ja sanoi että saan valmiin todistuksen 3-5 työpäivän kuluttua. Siitä ei kuitenkaan ilmoittettaisi etukäteen, vaan minun tulisi tulla uudestaan käymään (ja jonottamaan) 3-5 päivän kuluttua, jolloin saisin todistuksen. Varmuuden vuoksi menin uudelleen virastolle vasta reilun viikon kuluttua alkuperäisestä käynnistä, odotin taas kolmisen varttia ja virkailija antoi minulle todistuksen. Suomessa moiseen operaatioon olisi mennyt korkeintaan viisi minuuttia verkossa ja lappu olisi ollut postilaatikossa parin päivän kuluttua.

caser seguros

caser seguros

Espanjassa muutenkin aika on erittäin suhteellinen käsitys. Kampaajalla, lääkärissä, virastoissa ja jopa työhaastattelussa saa yleensä odottaa vähintään 45-60min. vaikka olisi aika varattuna. Edellisen kerran kun itse olin lääkärin vastaanotolla pääsin itse Rva Lekurin luokse puolitoista tuntia varatun ajan jälkeen. Sellaista ei vaan koskaan tapahtuisi Suomessa.

Vuodenajat

talvi jää

talvi jää

Tämä kohta saattaa mennä kategoriaan "Aika kultaa muistot", ainakin jos Facebookin harmaita taivaita ja loska-kirouksia on uskominen, mutta minulla on ikävä Suomen neljää vuodenaikaa. Täällä eteläisessä Espanjassa vuodenaikoja on oikeastaan vain kaksi: Kuuma ja Ei-Kuuma. Kevät kestää noin viikon ja syksy suunnilleen saman verran. Kaipaan talvisia maisemia ja kenkien alla rouskuvaa lunta. Ikävöin sitä syksyn tuoksua, kun kesä on tullut päätökseen ja ilma on kirpsakan raikas. Haluaisin nähdä ruskan ja eriväriset lehdet puissa. Ne loputtomat suomalaiset kesäyöt, ja ennen kaikkea valoisat aamut. Minulla on ikävä kevättä, kun pitkän talven jälkeen luonto alkaa taas herätä henkiin, kun näkee ensimmäiset sinivuokot ja yhtäkkiä kaikkialla on vihreää ja vehreää.

sinivuokko kukka

sinivuokko kukka

Ikävöin kovasti myös suomalaista luontoa ja ennen kaikkea sitä, että se on läsna aivan kaikkialla. Suomessa ei tarvitse erikseen lähteä minnekään jos haluaa luontoon. Myös suuremmissa kaupungissa lähestulkoon kotiovelta pääsee metsään, puistoon tai vaikka vaan luontopolulle. Etelä-Espanjassa tilanne on toinen. Kaupungit ovet lähestulkoon kauttaaltaan asfaltin peitossa. Viheralueita ei ole nimeksikään. Jos metsään haluat mennä täytyy ottaa auto alle. Nurmikkoa olen nähnyt edellisellä ulkomaanreissulla. Luontoa on ikävä.

snow winter

snow winter

Irtokarkit

Suomalaiset irtokarkit. Tarvitseeko muuta edes sanoa?

irtokarkkihylly

irtokarkkihylly

Planeettamme Maa II Hartwall Arenalla 24.2.2018

"BBC:n uuden Planeettamme Maa II -menestyssarjan miljoonat katsojat ympäri maailmaa lumonnut kuvamateriaali herää henkiin jättiscreenille heijastetussa 4K-Ultra-HD-kuvaformaatissa 80-henkisen sinfoniaorkesterin tulkitessa Oscar-palkitun säveltäjämestari Hans Zimmerin sekä Jacob Shean ja Jasha Klebenin musiikkia."

[embed]http://https://www.youtube.com/watch?v=c8aFcHFu8QM[/embed]

Näin kerrotaan Planeettamme Maa II -tapahtuman nettisivuilla, ja jos tapahtuman kuvausta on uskominen niin konsertista tulee sanalla sanoen mieletön. Planeettamme Maa II on vuonna 2016 ilmestynyt jatko-osa kymmenen vuotta aikaisemmin maailman ensi-iltansa saaneelle Planeettamme Maa -dokumenttisarjalle. Dokumenttisarjaa juontaa kukas muukaan kuin Sir David Attenborough, BBC:n pitkäaikainen luonto-ohjelmien juontaja. Attenborough on juontanut mm. Suomessa nähtyä Avara luonto - sarjaa. Dokumenttisarjojen musiikin on säveltänyt maailmanmainetta niittänyt ja Oscar-palkinnonkin saanut Hans Zimmer, sekä Jasha Klebe ja Jacob Shea.

penguins blue planet

penguins blue planet

Planeettamme Maa II -sarjaa kuvattiin kolmen vuoden ajan 40:ssä eri maassa. Lauantaina 24.2.2018 dokumenttisarja herää aivan uudella tavalla eloon kun liveshow saapuu Helsingin Hartwall Arenalle. Ohjelmassa yhdistetään dokumenttisarjan kuvausmateriaali Hans Zimmerin säestämän ja Prahan 80-henkisen filharmonisen kaupunginorkesterin soittaman musiikin muodossa.

planeettamme maa fullsteam

planeettamme maa fullsteam

Näin ulkosuomalaisena joskus harmittaa että ei ole mahdollista osallistua tämänkaltaisiin tapahtumiin. Liput ovat mielestäni hintavia (39€ hattuhyllyllä - 164€ VIP-lippu) mutta mikäli on luontodokumenttien ja Zimmerin säveltämän musiikin ystävä, sijoitus on varmasti sen arvoinen. Jos olisin Suomessa menisin aivan ehdottomasti katsomaan! Rakastan luontoa ja rakastan orkesterimusiikkia joten yhdistelmä on mielestäni täydellinen.

Jos lukijoissa on tähän tapahtumaan osallistuvia, olisi ihanaa kuulla kokemuksesta!

panther chameleon bbc

panther chameleon bbc

Kuvat eivät ole omiani vaan ne löytyvät täältä, täältä ja täältä.

Runeberg's Cakes on February 5th

runebergintorttu38.jpg

runeberg cake

On February 5th, Finland celebrates Johan Ludvig Runeberg's birthday. Born in 1804, Runeberg is known as Finland's national poet as well as the author of what what later became Finland's national anthem, Maamme (Our Land). Legend has it that Runeberg was particularly fond of a certain almond-arrack flavoured, raspberry jam and sugar coated pastry and that he used to have it every morning for breakfast. Runeberg's wife (and second cousin), Fredrika, is said to have created the recipe for the cake based off of a pre-existing recipe.

These cakes later become known as Runebergintorttu (Runeberg's cake) and nowadays are a treat specifically enjoyed on the national poet's birthday, February 5th. In light of this event, this year I decided to try and make Runebergintorttuja for the first time. I came across several variations of the original recipe, and ultimately decided to use one I found on a well-known Finnish baking blog, Kinuskikissa. This Runeberg cake recipe is very easy to follow, and although getting all of the necessary ingredients required going to three different supermarkets, I was able to find everything I needed locally.

According to the recipe, these ingredients make for around 12-14 cakes.  My measurements must have been on the heavy side because I ended up getting 20 cakes.

What you'll need

runeberg cake

A) For the batter:

  • 100g gingerbread cookies (Surpringsingly Spanish supermarket chain Mercadona sells gingerbread cookies year round, who knew!)
  • 2,5 dl almond flour  (I used crushed almonds and it seemed to do the job.)
  • 3 dl whole wheat flour
  • 2 tsp baking powder
  • 1 tbsp ground cardamom (I brought some over the last time I was in Finland.)
  • 1 tbsp vanilla sugar
  • 250g butter or margarine
  • 3 dl sugar
  • 4 eggs
  • 2 dl cream

runeberg cake

B) For moistening the cakes:

  • 2 dl water
  • 2 tbsp sugar
  • 4 tbsp arrack or almond liquor (For a non-alcoholic version you can also use diluted lemon juice.)

C) Decoration on top:

  • Raspberry jam
  • Sugar icing (Powdered sugar + few drops of water)

runeberg cake ingredients

How to do it:

1. Crush the gingerbread cookies with a blender. I don't have a blender so I just used the old ziplock-bag + something similar to a hammer technique. Worked like a charm. Then, mix the cookie crumbs, almond flour, whole wheat flour, baking powder, ground cardamom and vanilla sugar.

runebergintorttu piparit

runebergintorttu jauhot

2. Whisk the butter and sugar to make a froth. Add eggs one by one to the froth. Finally, add the flour-baking power-spice mixture as well as the cream little by little alternating a little flour mix, a little cream, a little flour mix, a little cream...

runebergin torttu sokeri voi

whisk sugar butter

3. Ideally, you're supposed to use specific Runeberg cake molds that give the cakes their characteristic cylindrical shape. Unfortunately, I wasn't able to get my  hands on any such molds, so I just opted for silicone muffin wells. Later, I cut the tops off the muffins, turned them around and voilà, had semi-cylindrical shaped cakes!

runebergintorttu muffinsivuoka

4. Bake the cakes/muffins for 20-25 minutes at 200ºC.

5. Once you take the cakes out of the oven, let them cool down.

runebergintorttu

6. After the cakes have cooled down, cut the "hat" off the muffin to make it more even. Then, flip the muffins over so that the part missing the hat is facing down and the bottom is now facing up.

runeberg cake muffin

7. For the sugar-water-arrack syrup mix the water and sugar in a saucepan and heat until the sugar has completely dissolved. Once completely cooled, add the arrack (or diluted lemon juice for a non-alcoholic version.)

vesi sokeri liuos

8. Dip the muffin into the mixture for about five seconds. Turn the cake the other way round and repeat. 

runebergintorttu

runebergintorttu kostutus

9. Finally, add about a teaspoon of raspberry jam to the top of the cake. Decorate with sugar icing. To make the icing, mix approximately 1 dl of powdered sugar with a few tablespoons of water. Less is more, so be careful to not add too much water!

runebergintorttu hillo

sugar icing runeberg cake

10. Enjoy the (sweet) fruits of your labour and perhaps read some Runeberg while you're at it!

runebergin torttu

These cakes are definitely not the most beautiful ones ever made, but for my first time I was pretty darn impressed with the result. And the taste was absolutely exquisite, even if I do say so myself!

runebergintorttu